Rauman Pyhän Ristin kirkosta, fransiskaanien saarnaveljestöstä, Mathias Westhin salista ja sen ryijyistä

Suku tutummaksi, Rauma 1.9.2012 Heli von Bruun ja Paula Karlsson, lähdeaineisto Eeva Yrjänen

Vanhin tunnettu esi-isämme Suni Antinpoika asui Kulamaalla 1500-luvulla. Tiedämme hänen isännöineen Sunila-nimistä taloa vuodesta 1540 vuoteen 1555. Kun Suni Antinpoika lähti kirkkoon, minne hän lähti? Tänne, Raumalle, Rauman silloin vielä uuteen Pyhän Ristin kirkkoon, jonka fransiskaanien saarnaveljestö oli rakentanut luostarinsa yhteyteen.

Kirkko vihittiin käyttöön 500 vuotta sitten, 14.9.1512. Oliko Suni Antinpoika ehkä pienenä poikana silloin vanhempiensa kanssa paikalla?

Tämä Pyhän Ristin kirkon seurakuntasali on nimetty Mathias Westhin saliksi. Westhin koodeksi on suomeksi kirjoitetuista liturgista musiikkia sisältävistä käsikirjoituksista kaikkein laajin ja vanhin. Sen julkaisi Mathias Johanneksenpoika Westh, Mikael Agricolan edelläkävijä. Ja kun sanomme Mikael Agricolan, olemme taas 1500-luvulla. Mathias Westh toimi Raumalla pappina ja koulumestarina ja teki uraauurtavaa työtä suomen kielen saattamiseksi kansan kuultavaksi. Hän kuoli vuonna 1549. Hänen syntymäaikaansa ei tunneta, mutta monet johtolangat viittaavat siihen, että hän olisi ollut kotoisin Soukaisten kylästä. Siellä asui mies nimeltä Jons West, kukaties Mathiaksen isä tai veli.

Tiedämme fransiskaaniveljien opettaneen kansaa sen omalla kielellä, suomeksi, ja liikkuneen Soukaisissa ja Kulamaalla. Siitä kertovat vielä tänäkin päivänä Soukaisten Luostarinvainio ja Kulamaan Munkla ja Munklan vainio. Soukainen ja Kulamaa – mahtoivatko Suni Antinpoika ja Mathias Westh tuntea toisensa, kukaties jo nuorina? Saiko Suni Antinpoika kuulla Mathias Westhin lukevan Isä meidän -rukouksen ja Ave Marian suomeksi Pyhän Ristin kirkossa, ehkä saarnaavankin suomeksi? Oliko hän näkemässä, kun fransiskaaniveljet vuonna 1538 kuningas Kustaa Vaasan käskystä karkotettiin yhteisöstään ja kirkkoa alettiin muuttaa luterilaiseksi? Miten sen kokivat Mathias West, seurakunnan sielunpaimen, ja Suni Antinpoika, isäntä Kulamaalta?

Vielä yksi kaari, tällä kertaa 1200-luvulta 1500-luvun kautta tähän päivään: näiden Westhin salin seinällä olevien ryijyjen nimi on Aurinkolaulu. Ne perustuvat 1200-luvulla eläneen Rauman nimikkopyhimyksen Franciskus Assisilaisen tunnetuimpaan rukoukseen: Veli aurinko, Sisar kuu ja tähdet. Veli tuuli, Sisar vesi, Veli tuli, Äiti maa. Ne jotka antavat anteeksi ja Sisar kuolema. Ryijyjen tekijä on Hanna Tamminen, Suni Antinpojan jälkeläinen hänkin, niin kuin me kaikki. Ja myös Emanuel Hellmanin ja hänen vaimonsa Liisa Virkun, joille Rauman Pyhän ristin kirkko oli myös kotikirkko. 10 sukupolvea Suni Antinpojan jälkeen. Fransiskaanien sanoin: Pax et bonum.