Helkkilän Hellman -suvun nimen tarina

Sukumme nimen muodostumisellakin on oma tarinansa. Marja Pakkala löysi
isänsä Ilmari Helomaan arkistosta suvun nimeen liittyviä asiapapereita. Ensimmäisessä ilmeisesti hän itse pohtii nimiasiaa:

Ilmari Helomaan pohdintaa noin 1950

Suvun nimi

Vaatimukset: erottaa muista suvuista. Lyhyt ja käytännöllinen.

Toimikunta käytti aluksi: Helo-Hellman suku

Perusteet siihen:  ei aluksi oltu selvillä siitä, miten laajaksi suku  käsite oli pyrittävä ulottamaan, sen takia mahdollisimman laaja

Tämän nimen puutteet: vie liian laajalle taakse- ja sivullepäin;  ei erota toisista suvuista, koska samoja nimiä muitta suvuilla

Mitä tilalle? Erilaisia mahdollisuuksia:

Emmanuel Hellmanin suku:

Täsmällinen, mutta tuskin käytännössä onnistunutta ottaa etunimeä mukaan tähän, sillä johtaisi  käytännössä siihen, että puhuttaisiin vain Hellman-suvusta, mikä ei mitenkään erottaisi muista: Tuskin yleensä sukuseurojen nimissä käytetään etunimeä.

Rauman Hellman suku:

Lienee katsottava liian laajaksi, sillä saattanee Raumalla olla elänyt muitakin Hellmaneja

Unajan Hellman suku tai Kulamaan Hellman suku

Viittaisi kotikylään, mutta onko varmaa, ettei k.o. kylissä ollut muita Hellmaneja

Helkkilän Hellman suku tai Hellman-Helkkilän suku

Tuntuu kovin täsmälliseltä; kun siihen sisältyvät sekä suvun vanha sukunimi, että talon nimi. erottuu selvästi muista. Sopii nimenomaan  Emanuel H:n jälkeläisille, koska Emanuel H muodosti vanhasta Helkkilän torpasta talon ja oli sen ensimmäinen omistaja ja hänen lapsensa syntyivät  (?) ja kasvoivat siellä, minkä lisäksi se oli vielä hänen vanhimmalla
pojallaan. Lisäksi nimi Helkkilä lienee siksi harvinainen, että ei ole  vaaraa sekoittamisesta muihin sukuihin.  Näin ollen tämä näyttäisi onnistuneimmalta. Mutta Hellman-Helkkilä ehkä
viittaa siihen, että Helkkiläkin olisi ollut suvussa käytössä sukunimenä, vaikka se todellisuudessa on vain talon nimi.

Lieneekö sukuyhdistyksen nimiin tässä muodossa tapana yhdistää talon nimeä
Muutoin juuri tämä muoto tuntuisi käytännöllisimmältä

Onni E Helkiön kannanotto suvun nimeen

Helkkilän Hellmanin suku

    olkoon sukumme nimi

Sukutoimikuntamme ja sukumme muidenkin jäsenten  kesken ollut vähän eri  mieltä sukumme sopivimmasta nimestä. Tähän mennessä ei kuitenkaan enää ole ehdolla muita kuin kaksi: ”Helkkilän Hellmanin suku” ja ”Helkkilän Hellman-suku”. Kumpi on parempi?  Ehdottomasti edellinen. Tämä on suomalaisempi, oikeakielisempi muoto. Eihän aito suomalainen korva hyväksy sellaisia muotoja kuin: Suomi-suku, Suomi-heimo, Suominen-suku, Suominen-perhe, Helsinki-kaupunki, Virkku-suku jne. , vaan vaatii erisnimet omantoon genetiiviin): Suomen suku, Suomen heimo, Suomisen suku, Suomisen perhe, Helsingin kaupunki, Virkun suku jne.  Nämä sanat on kirjoitettava erilleen, ilman yhdysviivaa. Käytettäessä hylättävää, ruotsalaisempaa  ”Helkkilän Hellman-sukua” on muistettava, että yhdysviiva ei kuulu vain jälkimmäiseen nimeen, vaan kumpaankin yhteisesti, siis se on kirjoitettava tavallisen sananvälin jälkeen ”Helkkilän Hellman-suku”.  Jos yhdysviiva liitetään heti Hellman-sanan perään, niin tähän erisnimeen liittyy myös lisäpaino ja siten vihjaus, että Helkkilän sukuja on muitakin. Mutta mehän emme sitä vihjausta lainkaan halua, vaan tahdomme vain mahdollisimman selvästi erottaa Helkkilän Hellmanin suvun kaikista muista Hellmaneista, ja siksi olisi aina muistettava liittää yhdysviiva ”suku”-sanan alkuun vasta sananvälin jälkeen. Mutta siinäpä olisi
muistamista, ja väärin tämä yhteys usein tulisi merkityksi sekä kirjoitukseen että painoasuun.

”Helkkilän Hellmanin suku” on sukumme nimenä suomalaisin, oikeakielisin, täsmällisin, mutkattomin. Miksi matkisimme joitakin huonompia esimerkkejä?

Olkaamme suomalainen, suora, helohenkinen ”Helkkilän Hellmanin suku” !

Onni E Helkiö

Uuden Suomen kirjoitus 29.11.1951

Kysymys Suomen Akatemialle

Suomen marsalkan kodista on muodostettu museo ja annettu sille nimi  Mannerheim-museo. Eikö oikeampi nimi olisi Mannerheimin-museo  (tai Mannerheimin museo). Museon vieressä on Cygnaeuksen galleria (ei Cygnaeus-galleria). Porvoossa on Ville Vallgrenin museo ja Askolassa Linnankosken museo.  On myös Mannerheimintie eikä Mannerheimtie.

****

Uusi Suomi tiedusteli asiaa Suomen Akatemiana kielitoimiston hoitajalta tri Matti Sadeniemeltä.  Hän totesi nimimerkki A.L:n koskettaneen hyvin kipeää kysymystä.  Vielä pari vuosikymmentä sitten tällaiseessa erinimiyhdistelmässä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin käyttää alkuosaa genetiivimuodossa.  Viime vuosina nominatiivimuoto on kuitenkin tullut niin yleiseen käyttöön, että sitä ei enää nykykielen kannalta voida pitää virheellisenä.  Niinpä virallisesti on vahvistettu – tosin kielimiehiltä neuvoa kysymättä  -   esimerkiksi nimitykset Mannerheim-liitto ja Mannerheim-risti. Edelleen tällaisina esimerkkeinä voidaan mainita Sibelius-viikko ja Sibelius-Akatemia

Ilmari Helomaan ja prof. Sadeniemen keskustelu 1964

Asiasta on käsinkirjoitettu muistilappu, jossa Ilmari Helomaa kertoo 21.3.1964 keskustelleensa prof. Sadeniemen kanssa.  Isä on häneltä saanut vastauksen, että "HELKKILÄN HELLMAN-SUKU soveltuu nykykieleen  =helkkiläläinen H-suku eli Helkkilästä lähtenyt H-suku".

Neljäs sukukokous pidettiin 18.4.1964. Tämän kokouksen kutsussa käytettiin  vielä nimeä Helkkilän Helmanin suku, mutta vuoden 1969 kutsussa nimi oli  muodossa Helkkilän Hellman -suku.