Kahvimyllyn tarina


Tarinan lopussa olevan kuvan kahvimyllyn omisti alun perin Johanna Suni(la), joka oli aviossa merimies J.S.Lindroos’in kanssa. Suvun piirissä Johanna tunnettiin nimellä ”Tekkalan faster”.

Johanna syntyi 23.3.1825 Rauman Nihattulassa, vanhempinaan Gabriel Suni(la) ja tämän 2. aviopuoliso Liisa Antintytär. Lapsia näille syntyi ehkä peräti 11, mutta 6 heistä  kuoli jo lapsina. Johannan veli Joel syntyi 11.7.1818.  Joel oli Kustaa Hellman’in vaimon Eleonora (Nuura) Suneliuksen isä. Täten Johanna oli Nuuran isän sisko, täti eli ruotsalaisittain ”faster”.

Johanna miehineen omisti Rauman kaupungissa Tekkala-nimisen talon, siitä nimitys  ”Tekkalan faster”. Myös Nuuran lapset käyttivät hänestä tätä nimeä. Tekkala oli Juho Helomaan ”Muistelmia”-kirjasen mukaan Rauman talo no 75.

Johannalla oli erityisen läheiset suhteet Nuura ja Kustaa Hellmanin perheeseen. Emil Helkiö kertoo muistelmissaan: ”Johanna-täti oli perin yksinkertainen, vaatimaton ja tavattoman hyväntahtoinen ihminen. Me Helkkilän perheväki kävimme Tekkalassa ’kortteeria’ kaupungissa käydessämme. Tekkalaan meni kuin toiseen kotiin”. Hänen veljensä Onni oli Tekkalassa majoitettuna, kun hän kävi tyttökoulua (!) Raumalla, siskot (rippi)koulua käydessään.

Suhteiden läheisyyttä kuvaa mm. se, että ”faster” oli kummi kolmessa sukupolvessa: Nuuralle, tämän pojalle Emil’ille ja vielä tämän pojalle Einolle.

Entä tarinan nimikohde, kahvimylly?  Saadun tiedon mukaan sen oli tehnyt Johannan mies J.S.Lindroos (hänestä on niukalti tietoja). Koska Johanna oli jäänyt leskeksi  ilmeisesti 1870-luvulla, on kahvimylly rakennettu sitä ennen.

Johanna kuoli lapsettomana 19.7.1909.  Perintö jaettiin Emil Helkiön mukaan Johannan veljien ja sisarten lapsille, koska veljet ja sisaret olivat kaikki kuolleet. Kahvimyllyn sai osalleen Nuuran tytär  Helma Piha (o.s. Hellman) ja ohjeena oli, ettei saa antaa lapsille leikkikaluksi. Mylly olikin jokapäiväisessä käytössä lähes 50 vuotta, jauhetun kahvin myynnin alkuun saakka. Hänen kuoltuaan on esine siirtynyt hänen tyttärelleen.

Mylly on huolellisesti valmistettu, rakenteellisesti arvokkaan kaunis ja edelleen hyvin toimiva. Siitä otettiin 1960-luvulla valokuva, jota käytettiin SOK:n kahvin mainonnassa. Eräs sen aikuisista SOK:n kahvimerkeistä oli - Johanna.

 

30.4.2012  Päiviö Piha

vanha_kahvimylly.jpg