Helma ja Valdemar Pihan syntymän 100-vuotisjuhla 2.1.1982

Sadassa vuodessa Suomi on muuttunut köyhästä maatalousmaasta vauraaksi valtioksi. Kantavanhempiemme syntyessä 1800-luvun lopulla maa eli kansallisen heräämisen ja yhteiskunnallisen murroksen aikaa. Rauman seudulla kehitys eteni hitaasti, mutta valistuneita edelläkävijöitä löytyi. Yksi heistä oli Kustaa Hellman, Helma-äidin isä, itseoppinut ja edistyksellinen talonpoika, joka perusti oman koulun köyhille lapsille ja arvosti sivistystä ja uskonnollisuutta.

Waldemar Piha, Helman puoliso, kasvoi vaatimattomassa torpparikodissa, mutta omaksui voimakkaan aatteellisen ja yhteiskunnallisen otteen. Hän toimi opettajana, kansanvalistajana ja runoilijana, ja vaikka elämä toi vaikeuksia, hän pysyi vakaana ja arvostettuna perheenpäänä. Helma oli iloinen, lämmin ja perheelleen omistautunut äiti, joka kantoi suurimman vastuun arjesta ja piti yhteyttä lapsiinsa kirjein. Heidän elämänsä ja arvonsa – ahkeruus, sivistys ja henkinen voima – ovat jättäneet pysyvän jäljen heidän jälkeläisiinsä.

Pääset lukemaan koko kirjoituksen täältä.