Helkkilän talon syntyvaiheista

Sakari Piha

(Pidetty 2.8.1959 Kallenkalliolla Kulamaan Helkkilässä)

Helkkilän Hellman suku pitää, kuten nimikin osoittaa kantakotinaan H e l k k i l ä n taloa Rauman maalasikunna Kulamaan kylässä ja kantaisänään talon perustajaa Emanuel H e l l m a n ia. Minkälaiset ovat olleet talon syntyvaiheet? Milloin talo on perustettu? Mistä nimi Helkkilä on peräisin? Näihin kysymyksiin yritän antaa seuraavassa jotakin selvitystä.
Virkun tila.

1600-luvun lopulla Virkun talo oli Kulamaan suurimpia. Tilasta on aikojen kuluessa lohkaistu kappaleita, joista suurin osa on tullut sen talon osaksi, jossa meillä parhaillaan on ilo vierailla.  1700-luvun puolivälissä Virkun isäntänä toimi M a r t t i  M a r t i n p o i k a, jonka pojanpojan tytär L i i s a  J u h o n t y t ä r vuonna 1828 meni naimisiin E m a n u e l  H e l l m a n i n kanssa. Näihin aikoihin Virkun tilukset käsittivät 3/8 manttaalia pinta-alaltaan 477,798 tynnyrinalaa.

Hellmanin torpan muodostuminen.

Mentyään naimisiin edellä mainittu nuoripari asettui asumaan Virkun tilan maille halliten tilusten itäiseen osaan muodostettua torppaa, joka sijaitsi Mattilan Mungla-nimisen vainion takana. Torppaa alettiin kutsua Hellmanin torpaksi. Sen itäraja oli noin 11 km päässä Rauman kaupungista, lähellä Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajaa. Tässä torpassa syntyi ja kasvoi kuusi tervettä lasta, 3 poikaa ja 3 tytärtä, joiden jälkeläisinä me nyt puoleentoista sataan nousevana joukkona saamme tutustua suvun lähtöpaikkaan.

Helkkilän talon synty.

Emanuelin ja Liisan perheen kasvaessa ja lasten varttuessa oli ruvettava ajattelemaan tilusten laajentamista ja oman talon perustamista. Tähän tarjoutui tilaisuus vuonna 1852, jolloin Emanuelin puolison Liisan veljenpoika Juho Juhonpoika myi puolet eli 3/6 manttaalia Virkun verotilasta Emanuel ja Liisa Hellmanille. Kauppahinta oli 900 ruplaa. Entisen Hellmanin torpan maat sijaitsivat vastaostetun talonpuolikkaan alueella. Näin oli Hellmanin torpasta tullut talo, jota kaupakirjassa ei kutsuta millään erikoisella nimellä. Puhutaan vain yksinkertaisesti ”puolesta Virkun perintötilasta”. Entisen Hellmanin torpan rakennukset toimivat talon rakennuksina, joista käsin asioita hoidettiin noin 10 vuoden ajan. Talonkaupan yhteydessä peltomaan pinta-ala kasvoi yli viisinkertaiseksi. Hellmanin torpassa sitä oli ollut vajaa 2 tynnyrialaa, kun taas vastamuodostetussa talossa sitä oli yli 10 tynnyrialaa. Runsas viljelyskelpoinen maa tarjosi oivalliset edellytykset vaurastumiselle ja peltomaan kasvulle.

Vanha Heikkilä ja Uusi Heikkilä.

Emanuel Hellman toimi talon haltijana vuoteen 1863, jolloin tila nyt virallisesti Helkkilä-nimisenä siirtyi hänen vanhimman poikansa Kustaan haltuun. Taloa oli kuitenkin jo pari vuotta talonkaupan jälkeen vuonna 1854 epävirallisissa yhteyksissä kutsuttu Helkkilä-nimellä. Mainitusta vuodesta alkaen nimeä aletaan käyttää esim. kirjojen ja vihkojen omistuskirjoituksissa. Näin on tavattu m.m. Emanuel H e l k k i l ä n ja Samuel H e l k k i l ä n nimet. Vuodesta 1862 alaken Helkkilä-nimi esiintyy virallisissakin asiakirjoissa.

Vanha Helkkilä eli entinen Hellmanin torppa oli siis talon keskuksena koko Emanuel Hellmanin haltijakauden ja vuoden päivät vielä Kustaa Hellmaninkin aikana, kunnes hän vuonna 1864, kesäkuun 6. p:nä alkoi uuden päärakennuksen, Uuden Helkkilän rakentamisen vanhan päärakennuksen eli Hellmanin torpan lähettyville. Tästä hetkestä on nyt kulunut aikaa 95 vuotta 1 kuukausi ja 26 päivää.

Uudesta päärakennuksesta tuli ajan oloihin nähden verraten tilava, kaunis ja arvokkaan näköinen. Siinä on noudatettu vanhaa puhdaslinjaista kansallista rakennustyyliä. Rakennuksenpituudeksi tuli 22 metriä ja leveydeksi 7 metriä. Katto rakennettiin luiskapäätyiseksi, mikä myöhemmin on muutettu normaalimuotoiseksi. Rakennus on edelleen alkuperäisessä muodossaan paitsi että julkisivun puolelle rakennettiin myöhemmin lisäsiipi.

Entisessä Hellmanin torpassa asuen vanhaisäntä Emanuel seurasi eläkeläisenä uuden Helkkilän talon vaiheita aina 18 vuoden ajan vuoteen 1881 asti. Tänä aikana hän osallistui vielä voimiensa mukaan talon töihin kutoen verkkoja, ollen mukana perunan istutuksissa j.n.e.

Helkkilän Hellmanin suvun omistuksessa.

Kustaa Hellmanin kuoltua vuonna 1891 hänen leskensä hallitsi taloa noin 10 vuoden ajan, jonka jälkeen Kustaan toiseksi vanhin poika Emil Helkiö piti taloa vuoteen 1909. Mainittuna vuonna tila siirtyi muiden sukujen hallintaan. Talona Helkkilä ehti olla kolmessa polvessa suvun jäsenten hallinnassa yhteensä 57 vuotta. Jos torpanoloaika otetaan mukaan, niin aika kohoaa 81 vuodeksi.

Helkkilän Hellman sukuun kuuluneet omistajat ovat siis seuraavat:
Emanuel Hellman, s.12.7.1794, k.21.2.1881, isäntänä 1852 (1828)-1863. Kustaa Hellman, s. 5.6.1835, k. 15.9.1891, isäntänä 1863-1891. Anna Eleonora Hellman o.s. Sunelius s. 22.8.1845, k. 26.5.1931, omist. 1891-1901. Juho Eemil Helkiö, s. 1.10.1870, k.  , isäntänä 1901-1909.

Helkkilän nimi.

Mistä tämä kaunis sointuva nimi Helkkilä on peräisin? Sitä en osaa sanoa. Olisikohan sillä mitään yhteyttä suvun käytössä olleisiin nimiin Helo ja Hellman, jotka soinniltaan ovat samankaltaisia. Toisaalta mainittakoon, että samoihin aikoihin Rauman seudulla tavataan myös nimi Helkkula.
Kulamaan Helkkilä on entisten ja nykyisten viljelijöidensä uuraan työn tuloksena saavuttanut vankan ja tunnustetun aseman hyvinhoidettuna satakuntalaisena viljelystilana.

Lopuksi luen opettaja Juho Hellmanin (Helomaan) vanhempien Emanuel ja Liisa Hellmanin muistoksi kirjoittaman runon:

Koulumestari.
(Juho Helomaa)

Mun isän oli pletomies
Seutunsa parahin
Hän työtä teki otsahies
Jo aamuin varahin
Hän oli lapsi oman maan
Vaan luokse Luojan laupiaan
Halunsa hartahin.

Äitini oli armahin
Hänt unohtaa en voi
Rintansa rikas, rakkahin
Ja ääni armas, soi
Mä muistan miten riemuisin
Heräsin jouluaamuisin
Kun virsi sulosointuisin
Jo äidin suusta soi.

Laps olin, elin iloissain
Ah, aika armahin
Viel kyynelkaste kasvoillain
Puhkeepi helmihin
Muistaissain kodin suloisan
Kun isä kynti peltoaan
Ja äiti polki rukkiaan
Me lapset? leikkeihin