Juho Helomaan merkintöjä Raamattuunsa 1900-1912
JUHO HELLMAN
1894
Juho Helomaa (Hellman) syntyi 7.9.1842 ja kuoli 25.2.1917. Jäljempänä olevat muistelmat Juho Helomaa on kirjoittanut Uuteen Testamenttiinsa 12 vuoden aikana 1900 – 1912.
BIBLIA
se on
Pyhä Raamattu,
Wanha ja Uusi Testamentti
II
Uusi Testamentti
Jyväskylässä, 1893
K. J. Gummeruksen kustannuksella
(Kirjan ensimmäisellä sivulla otsake)
Joh. 6: 68.
Suku-Luettelo
(ja sen jälkeen käsinkirjoitettuna:)
Opettaja Juho Hellman /Perniössä/ synt. syysk. 7. p. 1842 Raumalla.
vaimonsa Natalja ” ” ” 4. p. 1844 Hämeenlinnassa.
heidän lapsensa:
Wieno Juhannes Hellman synt. syysk. 29. p. 1874 Jyväskylässä
Armas Wäinö ” ” ” Kesäk. 29. p. 1876 Perniössä
Hellä Helma ” Lokak. 2. p. 1879 Perniössä
Opettajan isä talol. Emanuel Hellman syntyi 12. p. Heinäk. 1794 /Unajan Helon talossa/ Rauman maseurakunta .
op.Äiti Kulamaan Wirkun t. Elisabet Hellman ” 20. p. Helmik. 1798 Rauman seurakunnassa.
” Isä Emanuel Hellman kuoli 21.p. Helmik.1881. Kulamaan Helkkilässä
” Äiti Elisabet ” kuoli 20. p. Kesäkuuta 1868 ” ”
Heidän vanhin lapsensa Liisa sisar ) syntyi 7. p. Kesäk. 1830 ” ”
Wermuntilan Pihalan emäntä ) kuoli 19. p. Helmik. 1898 Werm. Pihalassa.
Eeva sisar (opettajan kaksoiskumppani) syntyi syysk. 4. p. 1842 Kulamaan Helkkilässä
kuoli 16. p. Kesäk. 1887 ” ”
Weli Kustaa Hellman Helkkilän isäntä syntyi 5. p. Kesäk 1835 ” ”
kuoli 15. p. syskuuta 1891. ” ”
Hänen vanhin poikansa Wihtori Hellman syntyi 14. p. Maalisk 1869. ” ”
kuoli 19. p. lokak. 1890 ” ”
(Toisella sivulla otsake)
Tärkeämpiä tapauksia
(ja sen jälkeen käsin kirjoitettuna)
Helkkilän (vielä elävät) nuoremmat lapset ovat:
Emil, Helkkilän nykyinen isäntä
Elina, naimaton
Onni, wiisaustieten maisteri.
Suoma, Asemapäällikön rouva.
Anna, naimaton
Helma, naimaton
Wäinö, naimaton seminarilainen
S aima, kuollut.
Toinen veli:
Samuli Hellman, /director Cantus/ Tamperen Urkuri –Kanttori /synt. 1838 Samuli kuoli Tammik. 28. pnä v. 1914/ Naimisessa Mimmi Rohtmanin kanssa - ja heidän lapsensa:
Aina, Arkkitehdin /Blomin/ rouva.
Suoma, Pastori Riihimäen rouva /kuollut v. 1910/
Toivbo, ylioppilas - /maisteri/ lukee papiksi . /kuoli 1916/
Mainitsemata jäännyt Amalja sisareni (joka vielä elää) Saaren Ylitalon emäntä. syntynyt 1832. on jo kolmatta vuotta 90.nellä Amalia kuoli syksyllä v. 1915.
Wuonna 1863 . syyskuun 1. päivänä Alotin opettajatoimeni Taivassalon Taipalen kylässä.
1866. Helmikuun 12. päivänä aloin opetustyön Loimaan Alalähteellä.
1874. elokuun 20. p. menin Jyväskylän Seminaariin.
1985. Marraskuun 1. p. tulin k. k. opettajaksi Perniöön.
1905. myönsi Perniön seurakunta, kirkonkpokouksessa syysk. 24. p. minulle kolmenenkymmenen vuotisesta opettajatoimestani 300 . markan vuotuisen eläkkeen.
Huom. – Taivassalossa olin 3. vuotta. Loimaalla 9. v. ja Perniössä 30. vuotta.
Opettaja toimessa olin siis yhteensä 42. vuotta.
Raumalla syysk. 23. p. 1907
Juho Helomaa
V. 1914. määräsi Keisarillinen Senaatti minulle 200. markkaa elinkautis eläkkeeksi. J. H. ?1915.
(Kolmannella ja sen jälkeisillä sivulla otsakkeen Tärkeämpiä tapauksia perään Juho Helomaa on käsin lisännyt) Wuosisadan vaihteessa
(Kolmas sivu)
Vuonna 1898 Tammikuun 4. p. loin kävelykoukkeja (vaiko kävelykonkkeja) puutarhassani sillä maa oli aivan sula. Samana päivänä tuli Rymättylästä sinä vuonna ensimmäinen vene Turkuun. Saman kuun 8. p. niitettiin heinää Bantsenissä Saksassa, ja työtä tehtiin todenteolla koska ruokakin kannettiin heinäväelle niitylle syötäväksi. Samaan aikaan oli Niilinvirrassa Egyptissä jäälohkareita ----- harvinaista. ja – jo helmikuun 12. p. oli Raahen seuduilla 30. asteen pakkanen joka sitte Pohjanmaalla kohosi aina 40teen. ja lunta oli hirmuisen paljon, vielä Wapunpäivänä paikoin toista metriä. ja – kuitenkin käki kukkui s.v. Perniössä Toukokuun 4. päivänä.
Wuosi 1899. oli siitä merkillinen kun ei keväättä ollut ollenkaan vaan sen siaan kylmät tuiskut ja rankkasateet, vesitulvat tekivät Suomessa suuria tuhoja, eteläsuomessa oli lunta vähän, mutta sisämaassa sitä enemmän jotta junat usein seisahtelivat. Wasta Juhannuksen jälkeen muuttui talvenkolkkous ihanaksi /kesäksi/. sitten ei enään sinä suvena satanut, heinä saatiin kuitenkin tarpeeksi, kun maa oli entiseltään kostea.
Sataluvun viime vuosi 1900. oli miltei samanlainen (kuin edellinenki) keväästä ei tullut mitään, lunta tuprueli vielä Toukokuun lopussa. - Kesäkuun alusta alkoi kyllä suvi mutta se oli lyhyt: (Perunat ei länsisuomessakaan ehtineet valmistua) 3mas p. Syyskuuta ajettiin jo waasanläänissä reellä. sitte alkoi kylmät sateet joita kesti 8. viikkoa eli 55. päivää. Tilaa (???), ei tullut, vettä satoi Joulunakin ja kansa sairasti yskää ja influentsaa
(Neljäs sivu)
Wuonna 1901 oli ankara kuivuus ja kuumuus jommoista ei nykyinen sukupolvi muista. Lämpömittari osotti kaiken kesän 32 – 36. astetta Celsiusta verhossa. Ameriikassa ja Englannissa kuoli suunnattomasti ihmisiä aurinkon pistoon. Kuumuus Auringon paisteessa oli polttava jota ei voinut siettää. Wasta elokuun 5.nä päivänä oli Perniössä ensimmäinen ukkosensade. Syksykin vielä oli kuiva ja lämmin, vedestä maksettiin esim. Waasassa 15. penniä ampäristä ja 45. penniä saavista. Talvi tuli jo marraskuun 8.na päivänä. joka sitte v. 1902. oli ärttyinen ja ankara: lunta tuprusi ehtimiseen ja toisinaan näytti lämpömittari 30. ast. Celsiusta kylmää. Lunta oli niin paljon, ettei wanhimmatkaan ihmiset muista, paikoin ehkä 2. metriä. Huhtikuun 12. päivänä oli vielä 20. asten pakkanen ja lunta, jotta vain pisimmät seipäät törröttivät aidoista. Huhtikuun 19. päivänä lauloi Perniössä laulu ja kyntörastaat. 12. p. Toukokuuta kuultiin käki mutta, Helluntaian toukokuun 18. p. oli metsissä vielä kyynärä korkeita luminietoksia.
Nämä tapahtumat todistaa todeksi:
Juho Hellman
1907. oli ankara ja äkäinen talvi lämpömittari näytti Raumalla – Tammikuussa kylmää 33. astetta Cels. Helluntai maanantaina Touk.k. 20. p. näin ikkunastani Rauman kaupungissa vielä lunta. Sitte seurasi suvi, joka oli kylmä ja kolkko, Satoi yhtämitta, ainoasti parikertaa oli ukkosilman vaikutuksesta jonkun päivän lämpemi puhalus. Kasvullisuus kaikki myöhästyi -:-
(Viides sivu)
Perunat silloin v. 1907 jäivät sateen vaikutuksesta pieniksi ja koviksi, Osa niistä sitte paheni ja loput useoissa paikoissa talvella paleltui jotta vanhasta nelikosta perunia maksettiin kolmatta markkaa.
Sillä:
Wuosi 1908 oli ensin kuiva ja lumetoin. joka sitte jälkeen Joulun kiihtyi ankaraksi pitkäläiseksi pakkaseksi, Länsi suomessakin pitkät ajat, näytti lämpömittari 31 – 32. ast. Cels. Silloin harvain pertunakuopat säästyi (pelastui) kylmän kourista: lumetoin maa kylmettyi syvältä, vedestä oli puute, myllyt seisoivat laajalti Suomessa. Wasta matinpäivän tienoissa alkoi saataa lunta ja sitten sitä tulikin oikein Porvoon mitalla viikoittain jotta aidoista (samoin kuin edellisenä vuonna) ei näkynyt muuta kuin seipäät, paikoin ei niitäkään. Wenäjän tasankolla seisahtui paikoin kaikki liikenne. lunta oli rautateillä syltää paksulta. Tuli sitte kuiva suvi, ei satanut vielä syksylläkään, edellisenä vuonna (kuten mainittiin) jäi perunat pieniksi ja koviksi sateen tähden. Nyt. v. 1908 jäi perunat pieniksi ja koviksi alituisen kuivuuden tähden, kunnes aikaset syyskylmät tekivät tuhon täydelliseksi. Noista pienistä perunain mukuloista on täytynyt maksaa 2. mark. vanhasta nelikosta. jopa joskus enemmänkin, keväät talvella.
Wuona 1909 oli pitkäläinen kylmahko kevät, seurasi sitte pariviikkoa kestävä äkkinäinen kuumaa ja kuiva. kuivuuden takia oli tomua
(Kuudes sivu)
ilmassa, rasittavan kuuma ilma heikensi minua. sitte äkkinäisen kylmät ja kuivat pohjatuulet herättivät leinin ja hermosäryn. vasta syksypuolen saatiin virkistäviä lämpymiä sateita jotta kuitenkin tuli perin hyvä perunavuosi jotta nytkin vielä 1910 tammikuun lopulla myydään Raumalla perunanelikko 75 pennillä, jopa 50 pennillä.
Wuonna 1910 tuli kevät harvinaisen aikaisiin. / Jo / Perjätaina maalisk. 4. lentelivät mehiläiset suurin joukoin Jyväskylässä. – / maalisk. 6. liverteli leivonen Pasilassa. / Samaan aikaan aukenivat urvut puunoksissa Helsingissä ja lehti siellä oli paikoin jo hiirenkorvalla. Samana kevänä odotettiin suurella innolla Halleyn pyrstötähteä jotta muutamat jo maailmanlopun pelosta myivät talonsa tahi tulivat järjenvikaan. Tuota pyrstötähteä ei kuitenkaan kukaan nähnyt, ei ainakaan Europassa. Muutoin oli suvi silloin peräti tuittupäinen välin perin kuumaa välin tavattoman kylmä Juhannus vastaisena yönä oli paikoin 2. – 3. astetta kylmää. Onneksi ei perunan taimet kaikin paikoin vielä olet päällä. – Päässä olevat se vei maata myöden loukkasi myös muitakin ?vikasveja. Turmeli ruistakin, varsinkin Rauman maalaiskunnassa.
(Seitsemäs sivu)
Sitä seuraava viikkoinen sade vähän virkisti, vaikka se olikin kylmää 1. ja 2. astetta /vain/ lämmintä välin. Heinäkuu ja elokuun alkupuoli oli vaihteleva välin liiankin lämmin jotta suvisilja varsinkin perunoita tuli kyllin, viimemainittuja kuitenkin /syksyn/ pitkäläinen pouta ja kuivuus tympistytti, teki perunoihin sitkeän kuoren, paljouden vuoksi on /niitä/ kuitenkin myyty 1. markka vanha nelikko. Loka-marras-Joulu- vieläpä tammikuukin on ollut erinkaltaisempi kuin ennen; Aina vaan lämmintä ja sadetta /ja aina ??aa/, jokunen äkkinäinen kylmän täräys ja ankarat myrskytuulet, ja taas lämmintä ; / Kuolevaisuus suuri, keuhkokuume yskä ja influenssa / Tammikuun lopulla 1911. jolloin tämän kirjoitin, ei vielä ole lunta, ainoastaan paksu jääkerros peittää maan. Etelä ja länsi europpassa: Espanjassa, Ranskassa, ja Norjassa päinvastoin on hirvittävästi lunta jopa paikoin noin 6 meetriä. Junat ovat usenkin jääneet kinostuksiin tahi myrskyn takia eivät ole uskaltaneet mihinkään liikkua . liikenne monesti seisahtunut. Muutamat arpelee että tuo mainittu ”Halleynpyrstö”-tähti olisi nämät eroitukset vaikuttanut eurooppaan oloihin.
Samana vuonna 1911 kevättalv oli Suomessakin lunta paikoin liiaksikin. Leivo lauloi 27. p. maaliskuuta Raumalla. Norjan ja Ruotsin rajaseuilla oli Toukokuun 17 päivä vielä 10 jalkaa korkeat lumikinokset rautatien vä ?? sillä
(Kahdeksas sivu)
asemille päästäkseen täytyi kaivaa tunneleita kinoksiin - - Seuraava suvi 1911 oli kummallinen, äkkinäisen vaihteleva : esim. Helluntai päivänä siettämätöin kuumuus ja jo pikkupyhinä oli kylmä kolkkoa ja satoi luntaa. - Semmoista vaihtelua oli koko suvi vielä syysk. 14. p. vallitsi Parisissa ja Lontossa siettämätöin kuumuus. Lukuisia sairaus tapauksia sen johdosta sattui, aivan harvinaista tähän vuoden aikaan. - Talvi täällä oli alusta leuto: Joulu, Uusivuosi y. m. / oli / lumetonta ja sateista. Wenäjällä päinvastoin tammik. alussa raivoi vaikea lumipyry ; junat jäivät kokonaan seisomaan suunnattomiin kinoksiin / ja 22 ihmistä paleltui / kerrotaan susien ahdistaneen matkustavaisia. Jouluk. 23. p. / 1912 / oli Nev yörkissa täysi kesä: lämpömittari näytti 16 a 17 jopa 22. ast. lämpöä, kaikkialla siellä oli suuri kuumuus: Bostonissa puut alkoivat lehdittyä. 1912 Tammik. 22. tuli Raumalla ensikerran luntaa joka kuitenkin jo kuukauden perästä meni, sitte oli kevät – talvi lumetonta ja hirveän kylmää. (31. astettä) silloin sairastui poikani lapset tulirokkoon, waimoni ankaraan kuumetautiin ja , - lopulta tämän kirjoittaja ensin kurkkuvihaan sitte leini ja hermotautiin, makasin 7 viikkoa kuolemaisillani. se jätti ruumiseni jälkiä, jotka eivät / kenties / enään milloinkaan lähde. Olen 12. vuotta kirjoitellut näitä muistelmia tähän nyt lopetan. Olen 70 vuoden vanha. Rauma 28. p. elokuuta 1912. Juho Helomaa
Tämän sivun reunaan kirjoitettu poikittain: V. 1912. alkoi talvi hirveällä lumimyrskyllä jo lokakuun 2 pnä.(Mikkelin jälkeen). |
